Erkin valmistusta

(Jerkki-)perukkeen teko taipuisasta perukemateriaalista Petri "Gabi" Valli
	Tarvikkeet: - riittävän vahvaa perukenyöriä (esim. ProLeader, Fortress Predator), kestävyydeltään n. 20 - 40 kg. Mitä vahvempi siima ja painavampi uistin, sitä vahvempi perukemateriaali. - lukkoja ja leikareita - sivuleikkurit tai sakset
	Katkaise riittävän pitunen pätkä perukemateriaalia, n. 30 - 40 cm. Sido lanka leikariin ja lukkoon. Yksinkertaisin ja pitävin solmu karheapinteisilla materiaaleilla on ns. kasisolmu, joka kiristyy vedossa. Solmusta on kuva vieressä. Solmu solmitaan kaikessa yksinkertaisuudessaan seuraavasti: 1. Nyöri edestäpäin leikarin läpi 2. Alakautta takaisin eteen 3. Ylös ja takakautta lenkin läpi 4. Solmu kiristetään aina vetämällä vapaasta päästä, ei perukkeesta kiskoen! 5. Katkaistaan ylimääräinen osa nyörin päästä, varaksi riittää muutama millimetri mikäli solmu on kiristetty oikein. Tämän jälkeen toistetaan operaatio toiseen päähän nyöriä, jonne tulee viehelukko tai itse kunkin käyttämä vieheenkiinnitysverme. Itse käytän kuvan mukaista, nro 4 kokoista pyöreäpohjaista peruslukkoa joka ei vielä milloinkaan ole pettänyt.
	Valmis nyöriperuke. Perukkeet ovat nopeita ja helppoja tehdä, joten niitä väsäilee nopeasti isonkin nipun. Kustannukset vaihtelevat muutamasta kymmenestä sentistä liki viiteen euroon/kpl valitun nyörin ja lukkojen/leikareiden mukaisesti. Gabi
Lataa artikkeli pdf-muodossa

Jäykän jerkki-perukkeen valmistus
Tarvikkeet: - 1 mm paksuista rst teräslankaa n. 40 cm (esim. vaappulankaa) - crosslockeja + leikareita -kutistesukkaa pari eri paksuista pätkää (ei välttämätöntä) - pyöreäkärkiset pihdit - sivuleikkurit
Lanka taitetaan silmukaksi pihdeillä ja laitetaan leikari silmän sisälle ja lankaa kierretään muutama kierros perukkeen varren ympärille.
Katkaistaan ylimääräinen osa langan päästä ja painellaan pihdeillä langan päätä perukkeen vartta vasten siten, ettei se jää törröttämään mistään kohden.
Tehdään sama toimenpide perukkeen toiseen päähän, jonne crosslock tulee. Crosslockin sijaan voi käyttää myös isoa koukkulenkkiä. Jos käytettävissä on kutistesukkaa, (saatavilla esim. Biltemasta tai sähkötarvikeliikkeistä) pujotetaan sitä, ennen yllä mainittua toimenpidettä, perukkeeseen (kts. kuva). Itse olen mieltynyt käyttämään kahta eripaksuista kutistusukan palasta, joista alemman suojaamaan siimaa teräslangan katkaistun pään aiheuttamalta rispaantumiselta ja isomman sijoitan ohuemman päälle parantamaan näkyvyyttä. Tämä ei kuitenkaan ole välttämätöntä.
Pujotetaan irtonaiset kutistesukan palaset perukkeen päihin kierrettyjen osien päälle. Kannattaa varata hieman pidemmät palaset kuin oletettu tarve on.
Kutistesukka pitää ”kutistaa” paikalleen, tämä sujuu näppärästi joko pienellä kynttilätuikulla tai kuumailmapuhaltimella.
Perukkeen päätä pyöritetään sopivan etäällä tulesta muutama kierros ja seurataan muovin kutistumista ja varoen polttamasta sitä.
Kutistesukka on muotoutunut paikalleen ja sama operaatio toiseen päähän. Varo polttamasta sormiasi kuumassa muovissa!

Uusi jerkkiperuke on käyttövalmis! Muista suoristaa peruke aina kalakontaktien tai muista syistä tapahtuneiden vääntymisten vuoksi, koska kiero peruke ei uita jerkkiä oikein. Kaikki eivät halua käyttää myöskään leikaria perukkeessaan, sen tuoman lisäpainon vuoksi, mikä heikentää jerkin uintia. Itse en ole kuitenkaan tätä huomannut. Crosslockia ja sen kuntoa on myös hyvä seurata, koska niillä on ikävä taipumus katketa (yleensä yllättäen) aktiivisessa käytössä! Turha säästäväisyys saattaa kostaantua arvokkaan jerkin ja pahimmillaan ennätyskalan menetyksenä. Perukkeen kustannukset voi laskea muutamaksi kymmeneksi sentiksi, mistä suurin osa koostuu lukon ja leikarin hinnasta kaupassa. Samalla ”vaivalla” kun valmistaa yhden perukkeen, tekee niitä erimittaisina ja eri paksuisista langoista useita kappaleita vaikka koko kauden tarpeiksi. Kireitä siimoja! Jio
Lataa artikkeli pdf-muodossa.

Erkin valmistusta

Työpöydän äärestä kaikki suunnitelmat ja kokeilut lähtevät. Kaikki tarpeellinen on käden ulottuvilla.

Runkojen profiili lautaan siirrettynä ja seuraavana on vuorossa aihioiden sahaaminen irti vannesahalla.

Aihiot pyöristetään jyrsimellä reunoistaan liukuominaisuuksien parantamiseksi.

Sahatut, jyrsityt ja hiotut aihiot viettävät vuorokauden uppolakassa vesiresistenssin paranemiseksi.

Kaikenlaisia malleja ja puumateriaaleja kannattaa kokeilla oman mallinsa löytämiseksi.

Painotus pitää aina miettiä ja kokeilla etukäteen uutta mallia tehdessä.

Jerkit tarvitsevat painoa mahaansa jottei uinti menisi pelkäksi ”belly swingiksi” tai puuttuisi kokonaan. Painoja voi sulatella myös varastoon, mikäli omaa sopivan muotin.

Painotoituskolon poraamisessa on A ja O että reikä tulee keskelle aihiota ja tilaa riittää tarvittavalle lyijymäärälle.

Painotuksen jälkeen painoituskolot täytetään esim. epoxylla ja aihioiden pohjalakkausta jatketaan maalausvalmiiksi.

Erilaisia maaleja tarvitaan omien ja asiakkaiden väritoiveisiin runsaasti.

Valmiiksi pohjakäsitelty- ja lakattu aihio saa väriä pintaansa.

Maalauksen jälkeen aihot saavat vahvan, suojaavan pintalakan suojaksi hauenhampailta.

Aina ei pääse kesäkeleillä testaamaan valmistuneiden vieheiden uintia.

Vieheet eivät lähde pajalta ennen koeuittoa oikeassa elementissään ja ympäristössään, eikä missään ammeessa.

Uusi väri on kelvannut!

Väärät lakat ja uudet puulajit saattavat aikaansaada ikäviä yllätyksiä; muutaman hauen jälkeen jerkin maha on haljennut. Tästä syystä huolellinen testaaminen on tärkeää.

Parhaat kestotestit saa kun antaa vieheen kaverille koekäyttöön, tässä maahan polkemisen ja koiran pureskelun tulos.

Vesillä ollessa tapaa usein Sherwoodin iloisia veikkoja ja oman tuotantonsa tyytyväisiä käyttäjiä!